Kipsi on todettu tehokkaaksi tavaksi hoitaa vesistöjä, sillä se leikkaa pelloilta valuvia fosfori- ja kiintoainehuuhtoumia jopa 50 prosentilla. Kipsistä on hyötyä myös maan kasvukunnolle, kun ravinteet jäävät pellolle.   

- Eroosio pienenee ja peltomaa jää viljavaksi, koska maa-aines ei huuhtoudu vesistöihin, maatalouden ympäristönsuojeluasioita Uudenmaan ELY-keskuksessa hoitava Johan Sundberg selventää, käytännössä mikään muu toimenpide ei vähennä fosforihuuhtoumaa yhtä kustannustehokkaasti.   

Hankkeen kokonaistavoitteena on levittää kipsiä noin 50 000 hehtaarille vuosien 2022–2024 aikana. Uudenmaan osuus on merkittävässä roolissa, rajauksista riippuen vähintään 1/4–1/3 hankkeeseen soveltuvasta peltoalasta löytyy täältä.   

- Uusmaalaisista pelloista kipsikelpoista peltopinta-alaa on ainakin kolmasosa, joten se koskettaa monia viljelijöitä.   

Uudellamaalla on 180 000 hehtaaria peltoalaa ja siitä on vesienhoidon toimenpideohjelmassa suunniteltu käsiteltävän yhteensä 80 000 hehtaaria kipsillä, rakennekalkilla tai maanparannuskuiduilla. Kipsiä ei levitetä etenkään pohjavesialueille, mutta ei myöskään luomussa oleville pelloille. Luomukelpoinen kipsiaines on niin kallista, ettei sen käyttäminen olisi enää kustannustehokasta. Kipsi ei sovellu myöskään järven valuma-alueilla sijaitseville peltoalueille.   

Suuri osa hankealueen savimaista sijaitsee Uudellamaalla. Kipsistä saatava vesiensuojeluhyöty on savimailla kaikista suurin, koska kipsin vaikutus perustuu savespartikkeleiden kemiallisiin reaktioihin.

Kipsaus on hankkeeseen mukaan lähteville viljelijöille maksutonta. Hanke huolehtii kipsin kuljettamisesta ja pellolle levittämisestä.

- Käsittelystä ei koidu haittaa maaperälle, Sundberg vakuuttaa.

Kipsin levittämisen ajankohta sovitaan viljelijän kanssa. Parhaiten se tehdään puinnin jälkeen ennen seuraavaa kylvöä.

Lue lisää ELY-keskuksen uutiskirjeestä.

Teksti: Memmi Ojantola