Tiedote

Eteläiset tuottajaliitot huolissaan maaseutuohjelmarahoituksen kohdentumisesta ja riittävyydestä tulevalla ohjelmakaudella

16.03.2022

Maaseutuohjelmarahoituksen alueellinen kohdentaminen maaseutu-kaupunkiluokitteluun perustuvilla kriteereillä ei saa johtaa maaseutualueiden eriarvoistumiseen. Minimivaatimus tulisi olla, että minkään ELY-keskuksen maaseutuohjelman toteutukseen käytettävissä olevat varat eivät vähenisi edelliseen rahoituskauteen verrattuna. Tätä vaatii MTK Hämeen, MTK Kaakkois-Suomen, MTK Uusimaan sekä SLC Nylandin yhteinen elinkeino- ja yrittäjyysvaliokunta kannanotossaan.

Tasapuolisen maaseudun kehittämisen kannalta olisi tärkeää, että maaseutualueiden moninaisuus huomioitaisiin paremmin Suomen sisällä. Valiokunta esittää huolensa koskien Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman uutta rahoituskautta ja alueiden käytössä olevien maaseudun kehittämiseen tarkoitettujen resurssien riittävyyttä sekä varojen jakoa alueiden välillä.

Maaseutuohjelma on keskeinen väline maaseudun elinkeinorakenteen uudistamiselle ja elinvoiman vahvistamiselle. Lisäksi sillä varmistetaan tasapainoista alueellista kehitystä sekä maakuntien sisällä että niiden välillä. Käynnissä olevalle siirtymäkaudelle 2021-2022 varojen jaon kriteeristöä uudistettiin. Siirtymäkaudella voimassa on edelleen rahoituskauden 2014-2020 lainsäädäntö, mutta käytössä uuden kauden (2021-2027) rahoitus. Varojen jako perustuu alueluokitukseen ja alueiden kehittymistä kuvaavien indikaattorien käyttöön. Uudessa kriteeristössä painotetaan harvaan asutun maaseudun väestöä 2,5 -kertaisesti, ydinmaaseudun väestöä 1,5 -kertaisesti. Kaupunkien läheisen maaseudun asukkaista on huomioitu 50 % ja maaseudun paikalliskeskuksien väestö sellaisenaan.

Suomi on kokonaisuudessaan EU:n maaseutuvaltaisin maa ja monella mittarilla vain Helsinki täyttää kaupunkikriteerit. Suomen omassa maaseutualueiden määrittelyssä kaupunkialueiksi kuitenkin nimetään alueita, jotka kansainvälisessä luokittelussa olisivat puhtaasti maaseutua. Eteläisen Suomen maakunnissa moni maaseutualue jää tästä syystä väliinputoajaksi, koska maakunnissa on paljon kaupunkien läheistä maaseutua ja kaupunkien kehysalueita. Esimerkiksi Kanta-Hämeen maakunta on käytännössä lähes kokonaan kaupunkien läheistä maaseutua tai kaupungin kehysaluetta. Samoin Uusimaa ja suuri osa Kymenlaaksosta ja Päijät-Hämeestä.

Tuottajaliittojemme huoli on, että maaseutu-kaupunkiluokituksen perusteella alueillemme tuleva maaseuturahoitus vähenee, vaikka Manner-Suomen maaseutuohjelmaan kaudelle 2021-2027 käytettävissä olevat varat kasvavat hieman edelliseen kauteen verrattuna. Huoli on suuri myös siksi, että rakennerahasto-ohjelmissa eteläisen Suomen maakunnissa määrärahat ovat edelleen pienet verrattuna Itä- ja Pohjois-Suomeen. Alueiden vahvuudet tulisi huomioida tasapuolisemmin ja varojen jaossa huomioida paremmin myös tarjolla olevat kehittämis- ja tutkimusresurssit.

Valiokunta ei kannata maaseuturahoituksen jyrkkää kahtiajakoa eteläisen ja pohjoisen sekä läntisen ja itäisen Suomen välillä. Maaseutu on koko Suomelle yhteinen vahvuus ja mahdollisuus eikä sen kehittämistä saa keinotekoisesti estää poliittisesti eriarvoistavilla päätöksillä.

Lisätietoja:
Matti Perälä, toiminnanjohtaja, MTK-Uusimaa, puh. 0400 316 115
Tuula Dahlman, toiminnanjohtaja, MTK-Kaakkois-Suomi, puh. 040 847 4277
Päivi Rönni, toiminnanjohtaja, MTK Häme, puh. 040 5634 074
Bjarne Westerlund, toiminnanjohtaja, SLC Nyland, puh. 040 503 7188