Boosti-hankkeen 16 henkinen joukko suuntasi Itävallan Hinterglemiin 18.3. Matkan teemana oli hyvinvointi sekä maaseutuyrittäjyys. Alueen maatalous on erittäin luomuvaltaista, sillä 50 % pelloista oli luomussa.
Viikko aloitettiin alamäkiurheilulla sekä tilavierailulla Hasenaun tilalle. Kyseisellä tilalla oli n. 25 lypsävää Pinzgauer-lehmää, joka on paikallinen vuoristorotu. Tämä karjakoko oli myös kylän todennäköisesti suurin. Tilalta löytyi alueen tapaan myös vuoristorotuisia vuohia, lampaita, hevosia, kanoja ja Shetlannin poneja. Tilan pääelinkeino oli hotellin pitäminen. Mikäs tilalle olisi parempi paikka, kuin keskellä laskettelurinteitä. Tila sai myös tuloja lasketteluyritykseltä, joka maksoi korvausta maatiloille rinteiden käytöstä talviaikaan laskettelijamäärien mukaan.

Toisena päivänä suuntasimme paikalliseen Bartl Enn pientislaamoon laskettelujen jälkeen. Valikoimiin kuului erilaisia snapseja, liköörejä ja ginejä. Reseptiikassa käytettiin runsaasti paikallisia marjoja mutta eksoottisia raaka-aineita tuli myös kauempaa. Pihlajanmarja oli yksi kuuluisimmista käytetyistä marjoista paikallisissa snapseissa. Itävallassa maatalousyrittäjä saa valmistaa omista raaka-aineistaan maksimissaan 100 l viinaa. Tämä innostaa monia ”autotallipanimoon”.

Kolmantena päivänä vierailimme Unteschwarzach luomutilalla, jonka uudehko (2013) navetta sijaitsi 1,5 km korkeudessa. Puinen, perinteisin menetelmin rakennettu navetta oli laitettu pystyyn vain kahdessa kuukaudessa entisen katon romahdettua lumikuorman alla. Tilalta löytyi 18 lypsävää ja navetan yhteyteen oli rakennettu pieni vieraiden vastaanottopaikka, jonne tuotiin mm. tilan omistajien hotellin asiakkaita tutustumaan voin- ja juuston tekoon. Tilan isännällä olikin vahva näkemys siihen, että on tärkeää näyttää lapsille mistä ruoka tulee. Tilan lehmät tuottivat luomuheinämaitoa, joten heinän lisäksi lehmät saivat ainoastaan houkutusrehua lypsylle. Matkaporukan maitomiehet saivat selville, että tälläkin ruokintamallilla valkuais- ja rasvaluvut olivat tavalliset ja keskituotos pyöri 8000-9000 litran välillä.

Neljäntenä päivänä keskityttiin vain liikuntaan laskettelun ja tenniksen peluun muodossa. Moni pääsi pelaamaan tennistä vasta ensimmäistä kertaa, mutta innostus lajiin syntyi heti.

Viidentenä päivänä suuntasimme heti aamulla Maishofiin, jossa kohteena oli nautahuutokauppa. Päivän aikana kaupattiin n. 500 eläintä, vasikoista lähtien. Myytävät rodut oli Pinzgauereita, Simmentaalia ja Holsteinia. Vasikoiden hinnat lähtivät alle 300 e, mutta siitossonnien hinta kipusi reilusti yli 3000e.
Huutokaupan jälkeen lähdimme paikalliseen maataloussisäoppilaitokseen, joka oli tarkoitettu 14-17 -vuotiaille. Koulussa opetuksen monipuolisuus hämmästytti kaikkia. Koulun luomumaatilalla asusteli nautoja, vuohia, lampaita ja sikoja. Tämän lisäksi maatalousalan opinnot sisälsivät teurastusta, lihanleikkuuta, lihan ja maidon jatkojalostusta. Tilan meijerin lisäksi koululta löytyi myös panimo oluiden ja snapsien valmistusta varten. Myös kädentaitoja ei oltu unohdettu, vaan opiskelijat valmistivat esim. sänkyjä ja muita perinteisiä puutöitä. Ja kaiken tämän päälle tuli vielä metallityöt; laitteiden suunnittelua, valmistusta ja koneiden korjausta. Kyllä tässä suomalainen maatalouskoulu jäi taakse ja matkalaiset huomasivat, kuinka monipuoliselta pohjalta itävaltalaiset pystyvät tuotantoaan kehittämään. Iltapäivällä tutustuimme vielä yhteen Itävallan isoimmista tiloista; metsää, peltoa ja vuorialueita omistajalla oli 8000 ha, joista tasamaan laidunta oli n. 120 ha. Tilalla kasvatettiin luomulihakarjaa. Rakennuksiin ei oltu turhan paljoa laitettu euroja kiinni, tämän porukka bongasi heti.

Viimeisenä päivänä keskityttiin nauttimaan auringosta ja lataamaan akkuja paikallisessa kylpylässä.