Uudistusten vuosi 

Ohjelmakauden valmistelun alkuajat 

Muistelen sen olleen vuosi 2018, kun ensimmäisen kerran nyt keväällä alkaneen ohjelmakauden ensimmäisiä aihioita meille esiteltiin. Tuolloin suunnitelmissa oli jopa mullistavaksi kuvailtava uudistus jäsenmaan valvontajärjestelmään. Visioita entistä suuremmasta päätäntävallasta CAP-suunnitelman sisällön kokonaisuuteen ja etenkin valvontaan liittyen havainnollistettiin. Toimeenpanevalle tasolle tuo kaikki vaikutti silloin vielä niin kovin kaukaiselta asialta, ettei siihen kovin montaa ajatusta ollut silloin aikaa laittaa.  

Sittemmin valmistelu eteni omia uomiaan ja tiedotusta etenemisestä annettiin matkan varrella. Kukaan ei kuitenkaan voinut ennustaa vuonna 2020 puhjennutta koronapandemiaa kaikkine ongelmineen. Tämä aiheutti merkittävää viivästystä koko CAP-suunnitelman laatimiselle ja tietenkin myös tulevan kauden valvonnan menetelmien kehittämiselle.     

Poikkeusolot 

Miltei kolmen vuoden ajan elettiin ainakin jollain tasolla valvonta-asioissa poikkeusoloissa. Tilojen tukivalvontojen sekä eläintilojen valvontamäärät olivat n. puolet totutusta viidestä prosentista.  Ohjeistuksiin, toimintatapoihin ja suojautumiseen kiinnitettiin paljon huomiota. Näistä kaikista vastoinkäymisten aalloista huolimatta valvontatoimi saatiin kuitenkin kunnialla suoritettua ja viljelijöiden rahat aikanaan maksuun. Olimme onnekkaita, kun emme kohdanneet keskuudessamme korona-aaltoa, joka olisi kaatanut kaikki tarkastajat samaan aikaan.  

Ohjelmakauden toimeenpanon valmistelut 

Kun vihdoin oltiin suurin piirtein selvitty koronan ikeestä, alkoi ohjelmakauden vaihtuminen olla oven takana. Suomen CAP-suunnitelma oli saanut hyväksynnän, ja kansallinen lainsäädäntö alkoi olla viittä vaille valmis. Ruokaviraston rooli EU-komission ja kansallisten asetusten toimeenpanijana alkoi korostua syksyyn 2022 tultaessa. ELY-keskusten, kuntien ja neuvontajärjestöjen koulutusta järjestettiin kiitettävän paljon loppuvuonna eri aihealueittain. Irtonaisia langanpäitä oli toki runsaasti ja asiat hakivat paikkaansa hiljalleen kysymysten ja selvitysten kautta. Ensimmäinen jalkautuminen läsnätilaisuuksiin uudistuksista kertomaan tuli vihdoin ajankohtaiseksi loppuvuodesta 2022. 

Valvonnan vuorohan tässä harjoituksessa on luonnollisesti aina olla hännän huippuna, kun on ensin saatu tukien haun ehdot selväksi, tuet haetuksi ja kaikki kelvollinen peltoala ilmoitetuksi. Valvonta kaikkine uudistuksineen oli koko ajan ollut kokonaisuudessa mukana, mutta toden teolla valmisteluun ja toimeenpanoon päästiin vasta viime vuoden loppupuolella ja keväällä 2023. Aikataulupaineista johtuen kaikkia haluttuja toimintoja ei ehditty tälle valvontakaudelle valmiiksi saamaan, mutta kehitystyö on jatkuvaa ja sen hedelmät poimitaan tulevina vuosina. 

Valvonnan uudet tuulet 

Aiemmin valvonta keskittyi kasvukaudella miltei tyystin peltoalatarkastuksiin. Uudenmaan osalta vuosittain tarkastettiin n. 200 tilaa. Eläintilojen tarkastuksia on tehty jo pitkään koko vuoden ajan tasaisesti. Nyt uuden ohjelmakauden myötä perinteisten peltovalvontojen määrä väheni huomattavasti, kahteen prosenttiin entisen viiden prosentin sijaan. Uudenmaan osalta tämä tarkoittaa n. 70 tilaa vuositasolla. Eläinvalvonnan määrät säilyivät ennallaan viidessä prosentissa.  

Tähän rinnalle on nyt saatu satelliittivalvontaan perustuva laadunarviointi, joka pääsääntöisesti tilalle osuessaan kohdistuu vain tilan yhteen kasvulohkoon. Lisäksi tehdään niin ikään satelliittivalvontaan perustuvaa maatalousmaan tarkastelua, jossa keskitytään siihen, onko ilmoitettu ala ylipäänsä maatalousmaakäytössä. Tulevina vuosina satelliittivalvonta edelleen kehittyy ja sen merkitys laajenee, kun sen kautta aletaan tehdä mm. kasvilajitunnistusta. Ensimmäinen täysin satelliittivalvonnan kautta tehtävä valvonta on tulevan talvi- ja kevätkauden kasvipeitteisyystarkastus.  

En kuitenkaan liene ajatusteni kanssa yksin, jos väitän suurimman, kaikkia tukea hakevia viljelijöitä koskettavan mullistuksen olleen tänä vuonna Vipu-mobiilin lanseeraus.  

Peltobyrokratia taskukoossa 

Vipu-mobiili, tuo hallinnon ja viljelijän välinen kommunikointikanava on ollut toimiessaan menestys, toisaalta monen ongelman lähde. Niin hyvin kuin suunnittelu ja toteutus tehdäänkin, uutta luotaessa on aina synnytysvaikeuksia. Vielä kun otetaan huomioon käyttäjien eri osaamistaso, käytössä olevien laitteiden eroavaisuudet, haasteet tietoliikenneyhteyksissä tai ihan vain käyttöönottovastaisuus, ollaan kovin haasteellisessa harjoituksessa. Ihminenhän on perusluonteeltaan muutosvastainen, ja se on ollut osittain tämän valvonnan uudistuksen keskeinen haaste. Suhtautuminen vaihtoehtoiseen tapaan toimia on ollut ristiriitainen. Uudet asiat vaativat aikaa ja pitkiä hermoja. Hallinto on kuitenkin olemassa viljelijää varten ja sieltä apua halutessaan saa.  

Selvityspyyntöjä Vipu-mobiilin kautta lähetettiin elokuun aikana Uudenmaan osalta reilut pari tuhatta. Osa näistä passivoitui itsekseen satelliittivalvonnan edetessä. Lopullista selvityspyyntöjen määrää emme vielä tässä vaiheessa tiedä.  Pääsääntöisesti saapuneiden/käsiteltyjen vastausten taso on ollut erinomainen, kuvat selkeitä ja osa myös lisätiedoin varustettu.  

Vipu-mobiilin kaltainen viljelijän ja hallinnon välinen työkalu on käytössä jo useimmissa EU:n jäsenvaltioissa, joten mistään suomalaisesta innovaatiosta tässä ei suinkaan ole kyse. Suomi on tällaisen järjestelmän käyttöönotossa viimeisten joukossa EU:n mittakaavalla. Käyttöönotto oli käytännössä pakollista jäsenvaltiolle uuden ohjelmakauden alkaessa. 

Jatkossa Vipu-mobiilia on tarkoitus kehittää jatkuvasti monikäyttöisemmäksi työkaluksi viljelijän käyttöön, esim. viljelysuunnittelun, viljelymuistiinpanojen kirjaamisen, kasvulohkojen piirtämisen ym. toimintojen osalta. Siellä se peltobyrokratia on, ”tallessa viljelijän taskussa”.  

Mäntsälässä 7.9.2023 

Maria Saarimaa-Ylitalo 

Valvontapäällikkö, Uudenmaan ELY-keskus