Uudenmaan liiton julkaisema Uudenmaan ilmastoriski- ja haavoittuvuustarkastelu (Uudenmaan liiton julkaisuja C 107. 2025), muodostaa pohjan alueen ensimmäiselle ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmalle. Raportissa käydään läpi ilmastonmuutoksen vaikutuksia sektoreittain, ja yksi tarkastelluista on maatalous. Kokosimme tähän maatalouden kannalta keskeisimmät nostot.

Raportin mukaan viljelyolosuhteiden muuttuminen vaikuttaa suoraan tuotantokustannuksiin ja lopputuotteiden hintaan. Satotappiot ja satojen ennalta-arvaamattomuus on maatalouden kannalta kaikkein suorin vaikutus. Käytännössä kyse on sekä satotason vaihtelusta että kasvavasta epävarmuudesta.

Sään vaihtelut ja tuotantoriskit kasvavat

Ilmaston lämpeneminen, lisääntyvät sateet sekä sään ääri-ilmiöt lisäävät satotappioiden ja laadun heikkenemisen riskiä. Jo nykyiset säävaihtelut ja ääri-ilmiöt aiheuttavat merkittävää haittaa satotappioiden muodossa ja riskit kasvavat edelleen ilmaston muuttuessa. Erityisen hankalaa on, kun korkea lämpötila ja kuivuus osuvat samaan aikaan. Alkukasvukausi, sadonrakentumisen kannalta kriittisin vaihe, on raportin mukaan se ajankohta, jolloin kuivuutta on odotettavissa todennäköisimmin. Toisaalta sateet lisääntyvät myöhemmin kasvukaudella sekä syksyllä ja talvella, jolloin niistä voi aiheutua haittaa sadonkorjuulle, maan rakenteelle ja ravinteiden pysymiselle pellossa. Uudellamaalla korostuvat erityisesti viljanviljely ja savimaat, joilla roudan väheneminen voi lisätä maan tiivistymistä ja eroosiota. Raportin mukaan esimerkiksi viljan lakoontumisriski kasvaa ja satojen ennustettavuus heikkenee.

Liialliset sateet ja routajaksojen lyhentyminen tuovat omat haasteensa

Rankkasateiden ennakoidaan lisääntyvän Uudellamaalla, mikä vaatii pellon hyvän rakenteen jatkuvaa ylläpitoa, jotta maa ei liety. Liettyminen heikentää juuriston kuntoa ja lisää alttiutta juuristotaudeille. Syys- ja talvisadannan kasvu yhdessä lämpenemisen kanssa voi uhata maanrakennetta ja lisätä ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Lisäksi routajaksojen lyhentyminen tai häviäminen vaikuttaa peltojen maan rakenteeseen ja eroosiherkkyyteen.

Syyskylvöjen talvehtiminen muuttuu epävarmemmaksi

Talvien leudontuminen ei välttämättä helpota viljelyä. Raportti nostaa esiin, että syyskylvöisten kasvien suurin haaste on talvehtimisen epävarmuus: talviaikaiset säänvaihtelut, lumettomien kausien kuivuus- ja pakkasvauriot sekä kosteissa ja lämpimissä oloissa lisääntyvät sienitaudit ja tuholaiset. Talven sääolojen vaihtelu voi aiheuttaa merkittäviä vaurioita kasvustoille. Runsaat syyssateet voivat myös vaikeuttaa tai estää syyskylvöt kokonaan.

Tauti- ja tuholaispaine voimistuu

Leudot talvet ja pidempi kasvukausi parantavat monien kasvintuhoojien, kasvitautien ja vieraslajien selviytymismahdollisuuksia. Lämpenevä ilmasto mahdollistaa tuhohyönteisille useamman sukupolven kasvukaudessa ja helpottaa talvehtimista. Syyskosteus taas suosii tautimikrobeja. Koska Uusimaa sijaitsee Suomen eteläisimmässä osassa, uudet lajit ja taudinaiheuttajat saapuvat todennäköisesti alueelle ensimmäisten joukossa.

Vesivarojen niukkuus lisääntyy

Vaikka Suomessa puhutaan usein sateiden lisääntymisestä, raportti nostaa esiin myös kuivuuskausien vaikutukset. Pohjaveden pinnan lasku voi aiheuttaa haasteita vesihuollolle. Uudenmaan vesivarat ovat väkilukuun suhteutettuna vähäiset. Tämä koskee erityisesti kastelua, kotieläintuotantoa ja tilojen omaa vedenhankintaa.

Pidempi kasvukausi tuo myös mahdollisuuksia

Kaikki muutos ei ole raportin mukaan kielteistä. Kylvöjen ennustetaan aikaistuvan 2–3 viikkoa vuosisadan puoliväliin mennessä, ja jopa kuukaudella vuosisadan loppuun mennessä. Tämä voi parantaa nykyisin vähemmän viljeltyjen kasvien kannattavuutta ja mahdollistaa monipuolisemman viljelykasvilajiston sekä myöhäisempien, satoisampien lajikkeiden käyttöönoton. Etelä-Suomessa vehnän, rukiin, ohran ja kauran hehtaarisatojen arvioidaan kasvavan. Raportti huomauttaa myös, että monimuotoinen viljely parantaa maan viljavuutta ja vahvistaa tilan kykyä selviytyä häiriötilanteista. Samalla kuitenkin helteet, kuivuus ja uudet ilmasto-olosuhteet voivat heikentää nykyisten lajikkeiden toimintaa ja lisätä tuotannon epävarmuutta.

Pölyttäjien ja kasvien aikataulut voivat mennä epätahtiin

Pölytyksen onnistuminen ei ole enää itsestäänselvyys. Kasvien kukinta aikaistuu ilmaston lämmetessä, mutta pölyttäjien elinkierto ei välttämättä muutu samaa tahtia. Kasvien kukinta-aikojen aikaistuminen voi aiheuttaa sen, että pölyttäjiä ei kukinta-aikana vielä juurikaan esiinny. Myös kylmä- ja kuumuusjaksot sekä sateiset talvet voivat tuhota hyönteispölyttäjiä, mikä voi heijastua sadonmuodostukseen. Tämä voi heikentää pölytystä erityisesti avomaan puutarhatuotannossa ja muilla pölyttäjistä riippuvaisilla tuotantosuunnilla.

Lajikkeiden sopeutumiskyvyllä on rajansa

Nykyiset viljalajikkeet on mukautettu vallitseviin ilmasto-oloihin. Raportti nostaa esiin, että vuosisadan lopulle ennustettua korkeiden kesälämpötilojen ja pitkän päivän yhdistelmää ei tavata tällä hetkellä missään maapallolla, eikä tällaisiin oloihin ole olemassa jalostettuja lajikkeita. Nykylajikkeilla korkea lämpötila yhdistettynä runsaaseen valoon lyhentää jyvien muodostumisvaihetta, mikä johtaa alhaiseen satoon.

Eläinten terveys ja tuottavuus kärsivät myös

Raportissa todetaan erikseen, että ilmastonmuutos vaikuttaa haitallisesti myös eläinten terveyteen ja tuottavuuteen, riski ei koske vain kasvinviljelyä.

Varautuminen on osa maatilan huoltovarmuutta

Ilmastoriskit kytkeytyvät toisiinsa ja voivat heijastua myös energiaan, logistiikkaan ja toimitusketjuihin. Siksi tilan toimintakyvyn kannalta keskeisiä ovat ennakoiva riskienhallinta, tuotannon monipuolistaminen, vesitaloudesta huolehtiminen sekä valmius häiriötilanteisiin.

Lähteet:

Uudenmaan liiton uutinen 18.6.2025 Uudenmaan ilmastoriski- ja haavoittuvuustarkastelu tuo esiin alueen haavoittuvuuksia ja tarkastelee alueen varautumistarpeita - Uudenmaan liitto

Uudenmaan ilmastoriski- ja haavoittuvuustarkastelu, Uudenmaan liiton julkaisuja C 107 (5/2025). Koko raportti: https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2025/05/Uudenmaan-ilmastoriski-ja-haavoittuvuustarkastelu.pdf

Ilmastoriskikortit: https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2025/06/Uudenmaan-ilmastoriskikortit.pdf