Ajankohtaista

Yhdistyksen historiaa

06.02.2020

Nurmijärven Maataloustuottajain Yhdistys on ensimmäinen Uudellamaalla perustettu Tuottajayhdistys ja koko maan toiseksi vanhin Tuottajayhdistys heti Huittisten Tuottajayhdistyksen jälkeen. Maataloustuottajien ammatillisen järjestäytymisen lähtölaukauksena pidetyssä ns. Helluntaikokouksessa 29.5.1917 Helsingisssä, oli Nurmijärveltä mukana Kirkonkylästä Iivarin talon isäntä Kalle Salo.

Helluntaikokouksen innoittamana Kalle Salo kutsui nurmijärveläisiä isäntiä paikallisyhdistyksen perustavaan kokoukseen silloiseen seurantalo Ahjolaan 9.7.1917. Kokous päätti Kalle Salon alustuksesta ja esityksestä perustaa Nurmijärven Maataloustuottajain paikaillisyhdistyksen. Ensimmäisen johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Kalle Salo ja muiksi johtokunnan jäseniksi maanviljelijät Juho Halme, Kustaa Leino ja Evert Mäkelä sekä vuokraaja Aaron Rantanen.

Kalle Salo toimi lukuisissa eri tehtävissä niin Tuottajayhdistyksessä kuin kunnalliselämässä, nuorisoseuratyössä, kunnan sähköistämisessä, osuuskuntatoiminnassa, muussa järjestötyössä ja valtiollisissa tehtävissä. Kalle Salon merkitys koko Nurmijärven kunnan toiminnassa oli niin suuri, että hänen kuolemansa yllättäen 58-vuotiaana vuonna 1938 pysäytti käytännössä koko kunnan. Tuottajayhdistyksen puheenjohtajana Kalle Salo toimi kuolemaansa saakka.

Parikymmentä nurmijärveläistä isäntämiestä perustivat nahkateollisuusosakeyhtiön vuonna 1917. Yhtiö rakennutti uljaan tehdasrakennuksen kirkonkylään, mutta valitettavasti yhtiö ajautui noina vaikeina aikoina muutamassa vuodessa konkurssiin. Tehdasrakennus muuttui seurantaloksi, jonka omistajiksi tulivat Suojeluskunta, Maamiesseura ja Tuottajayhdistys. Sota-aikana 1941 moninaisten vaiheiden jälkeen suojeluskunta osti rakennuksen. Välirauhan sopimuksen ehtoihin kuului suojeluskuntien lakkauttaminen ja tämän johdosta suojeluskunta päätti kokouksessaan 29.10.1944 lahjoittaa Ahjolan Tuottajayhdistykselle. Näin Ahjolasta tuli pitkäksi aikaa Tuottajayhdistyksen lähes kaiken toiminnan keskipiste. Ahjolassa pidettiin paitsi kokoukset, myös neuvontatilaisuuksia, urheilukilpailuja, elokuvanäytäntöjä, iltamia ja kesäjuhlia. Mainittakoon, että Ahjolassa on pidetty kaikki seitsemän vuosijuhlaa, kuten myös marraskuussa 2007 pidetyt 90-vuotisjuhlat ja vuonna 2017 pidetyt 100-vuotisjuhlat.

Tuottajayhdistyksen monipuolisen ja aktiivisen yhdistystoiminnan vähitellen laantuessa 1960-luvun loppupuolella alkoi Ahjolan ylläpito käydä taloudellisesti ja toiminnallisesti hyvin raskaaksi. Pitkän harkinnan jälkeen Ahjola myytiin Nurmijärven kunnalle 1 250 000 mk:n kauppahinnalla vuonna 1985. Ahjola toimii tänä päivänä ensisijaisesti nuorisotalona, mutta on myös monien harrastus-, yhdistys- ja juhlatilaisuuksien tapatumapaikkana. Ahjolan historia liittyy hyvin kiinteästi ja pitkältä ajalta Nurmijärven Tuottajayhdistyksen historiaan. Ahjolasta saadulla kauppahinnalla on myös turvattu pitkälle eteenpäin yhdistyksen talodellinen asema.

Nurmijärveläiset ovat monesti olleet kaukonäköisiä edelläkävijöitä ja valmiita uudistumaan ja vastaamaan uuden ajan haasteisiin. Nämä ominaisuuden istuvat hyvin myös Nurmijärven Maataloustuottajain Yhdistyksen pitkään historiaan. Tuottajayhdistyksen 1920-luvun nokkamiesten Juho Halmeen, Lauri Suojan ja Kalle Salon aloitteesta ja aktiivisuudesta on lähtöisin koko Tuottajajärjestön talouden turvannut esitys manttaalikuntien taloudellisesta tuesta Tuottajayhdistyksille. Kalle Salo teki vuonna 1925 manttaalikuntien edustajainkokouksessa esityksen manttaalikuntien liittymisestä tuottajayhdistyksen jäseneksi sekä ns. kannatusmaksun maksamisesta jokaisesta kunnan alueella olevasta peltohehtaarista. Edustajakokous hyväksyi esityksen ja vähitellen käytäntö levisi koko maahan. Näin nurmijärveläiset maanviljelijät toimivat edelläkävijöinä, kun maataloustuottajajärjestön taloudelliselle asemalle koko Suomessa luotiin vankka perusta.

Myös tämän päivän Suomessa Nurmijärven Maataloustuottajain Yhdistys on näyttänyt uudistumiskykynsä. Tuottajayhdistys kehitti yksinkertaisemman ja oikeudenmukaisemman jäsenmaksuperusteen, jossa jäsenmaksun suuruus lasketaan peltohehtaarien sijaan jäsentilan MYEL-vakuutuksen työtulon perusteella.Tämän mallin mukaisen jäsenmaksuperusteen Tuottajayhdistys otti ennakkoluulottomasti käyttöön vuonnan 2004. Sen jälkeen nurmijärveläisten toimesta tehtiin aloite MTK-Uusimaan jäsenmaksuperusteiden uudistamisesta. Tästä alkoi kolmatta vuotta kestänyt työ, jonka lopputulemana MTK-Uusimaa päätti kevätkokouksessaan 2006 siirtyä mallin mukaisesti käyttämään MYEL-vakuutuksen työtuloa jäsenyhdistystensä jäsenmaksuperusteena ensimmäisenä Tuottajaliittona koko maassa. Keskusliitossa perustettiin vuonna 2005 työryhmä miettimään jäsenmaksuperusteiden uudistamista sillä seurauksella, että nurmijärveläisten MYEL-työtuloon perustuvasta jäsenmaksusta tuli Keskusliiton suosittelema vaihtoehto vanhan hehtaariperusteisen jäsenmaksun rinnalle.

Nurmijärven Maataloustuottajain Yhdistyksen asema kunnallispoliittisena toimijana ja vaikuttajana oli hyvin vahva ja arvostettu etenkin sotia edeltävinä vuosikymmeninä. Sotien jälkeen tapahtunut voimakas jäsenmäärän kasvu takasi osaltaan vahvan aseman säilymisen ja toiminnan suuntaamisen kunnallispolitiikasta kaupallisen järjestäytymisen korostamiseen ja talouspoliittiseen edunvalvontaan. Maatalousväestön osuuden kutistuminen muutamaan prosenttiin väestöstä ja maatalouspolitiikan raskaan sarjan päätöksenteon siirryttyä Suomesta EU:iin, on Tuottajayhdistyksen toimitatavat muuttuneet melkoisesti. Yhteistyö niin MTK-Uusimaan kuin Keskusliiton kanssa on jatkuvaa ja hyvin toimivaa. Yhteishengen luomisen, sosiaalisen kanssakäymisen, neuvonnan, jäsenistön hyvinvoinnin edistämisen ja virkistystoiminnan merkitys on selvästi korostunut vahvan ja näkyvän kunnallispoliittisen vaikuttamisen sijaan.

Nurmijärven Maataloustuottajain Yhdistys – MTK Nurmijärvi – voi hyvin, toimii aktiivisesti ja on vahvassa iskussa.

MTK-Nurmijärven puheenjohtajat

Kalle Salo                1917 – 1938

Emil Kaukopää         1939 – 1945

Kustaa Ylöstalo        1946 – 1950

Matti Mattila             1951 – 1968

Teuvo Virkki              1969 – 1973

Veikko Houni            1974 – 1988

Heikki Suomi            1989 – 2000

Kallepekka Toivonen  2001-2018

Olli Lukkarinen          2019-

MTK-Nurmijärven sihteerit

Kalle Salo             1917 – 1919

Emi Kaukopää       1920 – 1923

Lauri Suoja            1924 – 1925

Kalle Salo              1925 – 1927

Urho Jussila           1928 – 1930

Emil Kaukopää       1931 – 1956

Jaakko Aakkula      1956 – 1957

Teuvo Virkki            1958 – 1968

Reijo Myyrinmaa     1969 – 1979

Heikki Suomi          1980 – 1988

Juha Hyvämäki        1989 – 1990

Anne Kesälä           1991 – 2000

Pirjo Myyrinmaa      2001 – 2008

Heli Rissanen         2009 –

Kunniajäsenet
Kustaa Ylöstalo (1951), Emil Kaukopää (1956), Juho Halme (1957), Frans Eskola, Väinö Heikkilä, Saima Kaukopää, Aleksis Koskinen, Valtter Suomela, Valtter Louna, Viljo Maisi, Paavo Nikki, Hilma Salo, Axel Koskinen, V.J. Valajärvi, Vihtori Vesanto (1967), Veikko Houni, Anne Kesälä, Reijo Myyrinmaa, Heikki Suomi ja Teuvo Virkki (2007)

Kunniapuheenjohtaja
Matti Mattila (1980)

MTK-Uusimaan johtokunnan jäsenet

 Kalle Salo                 1924 – 1938

Kustaa Ylöstalo         1939 – 1953

Matti Mattila             1954 – 1980

Reijo Myyrinmaa       1981 – 2001

Kallepekka Toivonen 2002 – 2016

Eero Pekkala              2017 -

MTK-Uusimaan johtokunnan puheenjohtajat, jotka ovat olleet Nurmijärveltä

Matti Mattila             1969 – 1980

Kallepekka Toivonen  2008 – 2015